homebutton3 ahtari_logo_orange
OPINTO-OPAS

Opiskelu Ähtärin lukiossa

Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseneksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. (Lukiolaki 2 §).

Ähtärin lukiossa vaalitaan hyvää ilmapiiriä, johon kuuluu avoimuus ja toisten arvostaminen. Lukio-opiskelijoiden lisäksi meillä on kahden tutkinnon suorittajia Koulutuskeskus SEDU Ähtäri Koulutieltä..

Ähtärin lukio on perustettu vuonna 1961. Koulumme menestyy jatkuvasti hyvin lukioiden välisissä vertailuissa. Lukiomme tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön. Naapurissa sijaitsevat pääkirjasto, Pirkanlinna, Pirkanpohjan taidekeskus ja Koulutuskeskus SEDU Ähtäri Koulutie. Jokaiselle avautuu opintojen kuluessa myös mahdollisuus kansainvälistymiseen.

Opiskelijan halutaan kehittyvän lukiossa ajattelevaksi, tiedostavaksi, kysyväksi, uutta luovaksi ja virkeäksi.

Lukioon hakeudutaan vapaaehtoisesti. Mutta vastuu opinto-ohjelmasta ja valituista kursseista merkitsee sitä, että opiskelija sitoutuu lukion opiskelu- ja järjestyssääntöihin.

Lukiossa on opiskeltava ahkerasti. Suoritusvaatimukset edellyttävät pitkäjännitteistä opiskelua ja itsenäistä vastuun ottamista työtehtävistä. Lukion tiedonhaussa pyritään omatoimisuuteen. Asiat opetellaan jäsentämään kokonaisuuksina monipuolisesti ja laajasti.

Opiskelijan on opeteltava itse kysymään ja oivaltamaan.

img_09

img_10

img_11




Uuden opiskelijan opas

Tervetuloa opiskelemaan Ähtärin lukioon!

Olet nyt siirtynyt oppilaasta opiskelijaksi ja tämä tarkoittaa sinulle seuraavia muutoksia:

  • teet itse opintovalintasi ja niiden pohjalta lukujärjestyksesi muodostuu
  • lukujärjestykset eivät ole samalla tavala lukittuja kuin peruskoulun puolella
  • oma vastuu opiskelusta kasvaa, opettajien kanssa kannattaa aina keskustella heti, jos jokin asia mietityttää
  • alat kerätä arvosanojen lisäksi opintopisteitä ja tarvitset 150 opintopistettä, että saat lukion päättötodistuksen
  • Ähtärin lukio toimii lukuvuodet 2022-2023 ja 2023-2024 Ähtärin keskustassa Sairaalan vanhoissa leikkaussaleissa, jotka ovat niin lähellä Sedu Koulutien kiinteistöä, että lukiolaiset saavat näiden väistövuosien aikanakin ruokailla Sedun ruokalassa
  • Ähtärin lukio on Instassa nimellä ahtarinlukio
Oppituntien ulkopuolinen elämä
  • Ähtärissä olen lähellä luontoa, hyppytunneilla voi ulkoilla monin eri tavoin
  • Lukion tiloissa on oma olohuone (OPH) opiskelijoille
  • Kaupungin kirjasto ja liikuntahalli ovat kävelymatkan päässä lukiolta

Oppimisen tuki ja erityisopetus

Ähtärin lukion opetuksessa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeet. Kaikille alkajille tehdään 1. jakson aikana lukiseula ja tarvittaessa matemaattisten aineiden seula tai muita mahdollisia tutkimuksia. Lukiseulan tulosten perusteella erityisopettaja voi tarkentaa lukivaikeuden astetta yksilötestein tai ohjata opiskelijan tarkempiin psykologisiin testeihin.

Mikäli opiskelijalle on perusopetuksen aikana laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, tekee lukion erityisopettaja yhdessä, opiskelijan, huoltajien ja opettajien kanssa suunnitelman lukio-opinnoille. Mikäli lukihäiriö, matemaattiset vaikeudet, keskittymisen ongelmat tms. havaitaan vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Opiskelijalle laaditaan hänen suostumuksellaan oppimissuunnitelma opetuksen tuesta ja yksilöllisistä erityisjärjestelyistä Wilman tukisivuille.

Tukimuotoina voivat olla aineenopettajan opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut, kurssien valintamahdollisuuksien hyödyntäminen, monipuolinen opinto-ohjaus sekä ryhmänohjaajan ja erityisopettajan tuki. Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa ja erityisjärjestelyjen hakemisessa ylioppilastutkinnon kokeita varten.

Alkajavuoden opintojaksotarjotin ja opintojen suoritusjärjestys

Opintojaksotarjotin

Opintojaksotarjotin löytyy Wilmasta. Ohessa on kuitenkin nähtävillä pdf-dokumenttinä, mitä opintojaksoja voit ensimmäisenä vuonna valita. Kun aloitat lukion, olemme tehneet pakollisten kurssien valinnat valmiiksi. Opossa käydään konkreettisesti läpi se, kuinka opintarjottimen valintoja voidaan muuttaa. Alkajavuoden opinnot koostuvat melko pitkälle pakollisista opinnoista. Ensimmäisen opiskeluvuoden suurimmat valinnat teet pitkän matematiikan (MAA) ja lyhyen matematiikan (MAB) välillä. Lisäksi voit valita, opiskeletko pitkää ruotsia (RUA) vai keskipitkää ruotsia (RUB). Pitkän ruotsin valinneilla on yksi pakollinen 2 pisteen opintokokonaisuus enemmän kuin keskipitkän ruotsin valinneilla. Voit kuitenkin halutessasi kirjoittaa ruotsin keskipitkänä vaikka olisit opiskellut oppianeen pitkän opintomäärän mukaan. Pitkästä ruotsista voi myös siirtyä keksipitkään ruotsiin opintojen missä tahansa vaiheessa.

Syksystä 2021 lähtien tarjoamme molemmille matematiikanryhmille yhteisen valinnaisen kurssin: Matematiikan ohjelmat haltuun. Tällä kurssilla opit käyttämään kaikkia matematiikan opiskelussa tarvittavia tietokoneohjelmia. Matematiikan pakolliset opinnot alkavat kaikille yhteisellä opintojaksolla. Voit vielä tämän opintojakson jälkeen vaihtaa helposti matematiikan oppimäärää. Toinen opintojen alussa tehtävä valinta on valinta pitkän ruotsin RUA ja keskipitkän ruotsin (RUB) välillä.

Opintojen suoritusjärjestys

Ähtärin lukiossa opintojaksot tarjotaan opiskelijoille siinä järjestyksessä, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista. Lukio suosittelee, että esim. yhteiskuntaoppi kirjoitetaan jatkajavuoden keväällä, äidinkieli abivuoden syksyllä ja matematiikat abivuoden keväällä. Alkajavuonna on tarjolla paljon pakollisia opintojaksoja ja vain vähän valtakunnallisia syventäviä opintojaksoja (esim. liikunnassa) tai koulukohtaisia opintojaksoja esim. Turvallinen liikennekulttuuri ja KMT-kurssit.

img_12

Alkajavuoden opintojaksotarjotin
Alkajien kurssitarjotin

Kurssimuotoisuus ja luokattomuus

Lukion suorittaminen edellyttää vähintään 75 kurssin suorittamista. Ylärajaa kurssimäärälle ei ole. Ähtärin lukion omaan kurssitarjontaan kuuluu noin 200 kurssia. Lukion kurssimuotoisuus ja kuusijaksojärjestelmä tarkoittaa sitä, että opiskelija valitsee opiskeltavia kursseja oman suunnitelmansa mukaisesti ja lukujärjestys vaihtuu kuudesti vuodessa. Yhdessä jaksossa opsikellaan n. viittä eri oppiainetta, mutta liikunta ja opinto-ohjaus ja muutamat muut kurssit on hajautettu useampaan jaksoon.

Luokattomuus antaa mahdollisuuden valita kursseja oman suunnitelman mukaisesti. Alkajavuonna opiskellaan paljon pakollisia aineita ja valinnaisuus lisääntyy jatkajavuonna. Syventävien kurssien valinnoissa kannattaa huomioida se, kuinka eri oppiaineet suositellaan kirjoitettavaksi Ähtärin lukiossa. Jos omat kurssivalinnat mietityttävät, niistä kannattaa kysyä opolta ja opettajilta.

Lukiossa ei jäädä luokalle, mutta lukion oppimäärän suorittamiseen voi käyttää aikaa 3-4 vuotta. Lisäksi rehtori voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle suoritusajan pidennystä. Lukiossa ei ole perusluokkia, vaan opiskelutoverit vaihtuvat oppiaineryhmittäin. Luokanvalvojaa vastaava ryhmänohjaaja huolehtii kuitenkin oman ryhmänsä opintojen seuraamisesta. Luokka-asteiden asemesta puhumme lukiossa alkajista, jatkajista ja abeista.

Opinto-ohjelman tekeminen

Jokainen opiskelija rakentaa henkilökohtaisen opinto-ohjelman, johon kannattaa valita jatko- opintojen ja henkilökohtaisten mieltymysten kannalta tärkeitä aineita ja kursseja.

Valitse vastuullisesti, sitoudu valintoihisi!

Lukion rehtori ryhmittelee uudet opiskelijat eri kursseille heidän peruskoulun 9. luokan keväällä tekemien valintojen perusteella. Jos opiskelijat tulevat Ähtäristä, säilyvät heidän Wilmantunnuksesna ja salasanansa samoina myös lukioon siirryttäessä. Muualta tulleille alkajille ja heidän huoltajilleen tehdään Wilma -tunnukset ja tunnukset lähetetään valintakirjeen mukana. Wilmasta opiskelija näkee oman työjärjestyksensä sekä kertyneet arvosanat. Kurssivalintoja voi tehdä Wilmaan pitkin lukuvuotta, mutta lukujärjestykset tehdään kevään valintojen perusteella. Mikäli haluat vähemmän päällekkäisyyksiä, muista tehdä valinnat huhtikuussa seuraavaa lukuvuotta varten! Opinto-ohjaaja ja rehtori auttavat uusia opiskelijoita kurssien valinnassa.

img_01

img_02

Opiskelutaito
Kiinnitä huomiota opiskeluympäristöösi. Riittävä valaistus, hyvä tuoli ja tilava työpöytä sekä rauhallinen työtila kuuluvat hyvään opiskeluympäristöön. Lisäksi on tärkeää keskittyä opiskeluun tehokkaasti eikä miettiä samalla muita asioita - näppäillä tekstiviestejä tai selailla nettiä.

Huolehdi säännöllisesti kunnostasi ja lepää.

Opiskelijan kannattaa laatia joka jaksolle päivittäinen aikataulu. Opiskeluun oppituntien ulkopuolella on varattava aikaa huomattavasti enemmän kuin peruskoulussa. Päivittäinen läksyjenluku kannattaa aloittaa itselle vaikeimmista aineista. On tärkeää myös oppia hyödyntämään oppikirjojen ulkopuolisten tietolähteiden tarjonta.

Lukion lukuvuoden työpäivät

Lataa .pdf:nä

tyopaivat_lu


LUKIOAINEIDEN ESITTELY

ai_img_aiÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitealueet ovat vuorovaikutusosaaminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen. Äidinkielessä on kuusi pakollista opintokokonaisuutta, jotka suoritetaan alkaja- ja jatkajavuonna. Tämän lisäksi on useita useita valinnaisia opintokokonaisuuksia.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa painotetaan viestintärohkeutta ja vuorovaikutusosaamista, elämyksellistä ja pitkien tekstien lukemista sekä kirjoittamista.

ai_img_maMatematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassa tieteissä, teknologiassa, taloudessa, yrittäjyydessä, terveydenhuollossa ja turvallisuudessa.

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen, ilmiöiden mallintamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikka jakautuu pitkään ja lyhyeen matematiikkaan. Pitkässä matematiikissa opiskellaan 10 pakollista opintokokonaisuutta ja lyhyessä matematiikassa 6 pakollista opintokokonaisuutta.

ai_img_seA-ruotsissa, eli ruotsin pitkässä oppimäärässä on kuusi kaikille yhteistä pakollista opintokokonaisuutta sekä kaksi valinnaista opintokokonaisuutta. Lisäksi tarjoamme mahdollisuuksien mukaan koulukohtaisia opntokokonaisuuksia.

B-ruotsissa, eli keskipitkässä oppimäärässä on viisi kaikille yhteistä opintokokonaisuutta sekä kaksi valinnaista opintokokonaisuutta. Lisäksi tarjotaan koulukohtaisia opintokokonaisuuksia niin peruskoulun ruotsin kertaamiseen kuin kirjoituksiin valmentautumiseen.

ai_img_enTavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla, osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin, tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

Englannin kielessä on kuusi pakollista opintokokonaisuutta ja monia valinnaisia opintokokonaisuuksia.

ai_img_biBiologian opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita sekä evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä. Opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia sekä tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.

Biologiassa on kaksi pakollista opintokokonaisuuttua ja useita valinnaisia opintokokonaisuuksia.

ai_img_geMaantieteen opetus kannustaa opiskelijaa ottamaan kantaa omassa ympäristössään, lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutusta sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Geomedian monipuolinen käyttö ja ajankohtaisten uutisten käsittely opetuksessa harjaannuttavat opiskelijan osallistumis- ja vaikuttamistaitoja ja kriittistä ajattelua. Lisäksi opiskelija saa tukea kestävän kehityksen rakentamiseen.

Maantieteessä on yksi pakollinen opintokokonaisuus ja useita valinnaisia opintokokonaisuuksia.

ai_img_fyFysiikassa luonnosta saadaan kokeellisella menetelmällä tietoa, jota sovelletaan ilmiöiden ymmärtämisessä. Oppiaineelle on ominaista nimenomaan kokeellisuus. Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä aikaisempien tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeiden tuloksista tai aineistosta.

Fysiikalla ja kemialla on yksi yhteinen neljän opintopisteen opintokokonaisuus, joka käydään alkajavuonna. Tämän lisäksi fysiikassa on useitan valinnaisia opintokokonaisuuksia.

ai_img_cmKemia auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille. Opiskelija tutkii aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Kemian opetukselle on luonteenomaista ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti sekä erilaiset mallinnusmenetelmät

Kemialla ja fysiikalla on yksi pakollinen neljän opintopisteen opintokokonaisuus, joka käydään alkajavuonna. Tämän lisäksi kemiassa useita valinnaisia opintokokonaisuuksia.

ai_img_fiFilosofia tarkastelee todellisuutta ja erilaisia tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen luo pohjan maailmaa, yhteiskuntaa ja ihmistä koskevien käsitysten ymmärtämiselle ja niiden järkiperäiselle arvioinnille. Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan kriittisesti erilaisten käsitysten perusteluja.

Filosofiassa on kaksi pakollista opintokokonaisuutta ja kaksi valinnaista opintokokonaisuutta.

ai_img_psPsykologia on tiede, joka tutkii monipuolisesti ihmisen toimintaa. Psyykkiseen toimintaan kuuluvat niin mielen tapahtumat kuin ulkoinen käyttäytyminen. Psykologian oppiaineen sisällöt perustuvat tutkimustietoon. Psykologian opiskelu antaa valmiuksia havainnoida, ymmärtää ja arvioida ihmisen psyykkiseen toimintaan vaikuttavia sosiaalisia, kulttuurisia ja biologisia tekijöitä. Lukion psykologian opetuksessa tutkimustieto kytketään arjen ilmiöiden ymmärtämiseen.

Psykologiassa on yksi pakollinen opintkokokonaisuus ja useita valinnaisia opintokokonaisuuksia.

ai_img_hiHistorian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä, kulttuurien tuntemusta ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Historia ja yhteiskuntaoppi ovat toisiaan täydentäviä oppiaineita.

Historiassa on kolme pakollista opintokokonaisuutta ja kolme valinnaista opintokokonaisuutta.

ai_img_yhYhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja taloudesta sekä antaa hänelle valmiuksia kasvaa aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi.

Yhteiskuntaopissa on kolme pakollista opintokokonaisuutta ja yksi valinnainen opintokokonaisuus.

ai_img_usUskonnon opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijaa muodostamaan laaja-alainen uskontoihin ja katsomuksiin liittyvä yleissivistys. Uskontoja ja katsomuksia tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä osana yksilöiden ja yhteisöjen elämää. Jos olet evankelisluterilaisen kirkon jäsen, kuuluu sinun valita elämänkatsomustieteistä uskonto.

Uskonnossa on kaksi pakollista opintokokonaisuutta ja neljä valinnaista opintokokonaisuutta.

ai_img_ttOpetuksessa haastetaan tarkastelemaan terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä sekä näihin liittyviä ilmiöitä moniulotteisina kokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalin maailman näkökulmasta. Olennaista on ohjata opiskelijaa ymmärtämään terveyttä voimavarana, jonka pohjalta monet muut arkielämän toiminnot rakentuvat. Opetuksessa perehdytään oppiaineen taustalla olevien tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa.

Terveystiedossa on yksi pakollinen opintokokonaisuus ja kaksi valinnaista opintokokonaisuutta.

ai_img_liOpetuksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta fyysisestä aktiivisuudestaan sekä toiminta- ja opiskelukyvystään. Opetuksessa korostetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä osana aktiivista elämäntapaa. Opiskelija rakentaa myönteistä kehosuhdetta ja minäkuvaa liikunnan avulla. Liikunnassa opiskelija kokee iloa, onnistumista ja liikunnallista pätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Liikunnassa on kaksi pakollista opintokokonaisuutta ja useita valinnaisia opintokokonaisuuksia.

ai_img_muMusiikin opetuksessa opiskelija tutustuu maailmaan moniaistisesti ja tutkii sitä etenkin kuulonvaraisesti. Hän syventää myönteistä suhdetta musiikkiin ja taiteelliseen ilmaisuun sekä pohtii niiden merkitystä elämässä. Lukion musiikin opetus tarjoaa tilaisuuksia musiikillisten ilmaisutapojen kokeilemiseen, mielikuvituksen käyttöön ja taiteidenväliseen työskentelyyn. Luova tuottaminen ja uusien musiikillisten ratkaisujen etsiminen ovat prosesseja, jotka vaativat aikaa ja rauhaa ajatella.

Musiikissa on kaikille yksi pakollinen opintokokonaisuus. Tämän jälkeen opiskelija valitseen tekeekö hän toisen pakollisen opintokokonaisuutensa musiikista vai kuvataiteesta. Musiikista voi suorittaa useita valinnaisia opintokokonaisuuksia esim. bändisoitosta ja studiotyöskentelystä.

ai_img_kuOppiaineen keskeisenä päämääränä on, että opiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään. Kokemukset, mielikuvitus ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle oppimiselle.

Kuvataiteessa on yksi kaikille pakollinen opintokokonaisuus ja tämän jälkeen opiskelija päättää tekeekö hän toisen pakollinen opintokokonaisuuden kuvataiteesta vai musiikista. Kuvataiteesta voi tehdä useita valinnaisia opintokokonaisuuksia.

ai_img_opOpinto-ohjauksessa on kaksi pakollista kahden opintopisteen opintokokonaisuutta ja useita valinnaisia opintokokonaisuuksia. Alkajavuonna opossa keskitytään tunnistamaan omia voimavaroja, omaa tyyliä oppia asioita ja sukelletaan sisällä lukiomaailmaan.

ai_img_saLukiossamme voit opiskella saksan kieltä lähiopetuksessa. Mahdollista on jatkaa peruskoulussa aloitettuja opintoja tai aloittaa opinnot alusta lukiossa.

ai_img_esJos haluat opiskella espanjaa, ranskaa tai venäjää, on se mahdollista Tutorhousen verkko-opintojen kautta

ai_img_kmtYhteityössä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa Ähtärin lukio järjestää viisi erilaista opintokokonaisuutta kansainvälisyyden, matkailun ja talouden osa-alueilta. Kaikki opintokokonaisuudet ovat sellaisia, että ne hyväksiluoetaan ammattikorkekouluopinnoiksi ainakin Haaga-Heliassa. Opintokokonaisuuksia ovat asiakaspalvelu, lähimatkailu. talousmatematiikka, ulkomaanmatkailu ja palvelumuotoilu.

ai_img_tlTurvallisen liikennekulttuurin opintokokonaisuudessa perehdytään kahden opintopisteen edestä siihen, kuinka vastuullinen kuljettaja huomioi ympäristöään. Tämän lisäksi pureudutaan liikenneturvallisuuteen ja opintojakson aikana tai sen jälkeen opiskelija voi suorittaa b-ajokorttiin tarvittavat teoria- ja ajotunnit Ähtärin liikennekoulussa. Opintokokonaisuus järjestetään seuraavan kerran keväällä 2022.


Lukujärjestys

Lukion lukujärjestys syntyy kurssitarjottimen avulla. Kustakin kurssitarjottimen palkista voi valita yhden aineen, koska samassa palkissa olevien kurssien tunnit ovat yhtä aikaa. Opiskelijat voivat tulostaa itsenäisesti lukujärjestyksensä Wilmasta.

Jaksoa kohti on syytä valita noin 5 ainetta, jotta ehtii suorittaa vähintään 75 kurssia kolmannen vuoden neljännen jakson loppuun mennessä. Jaksoja lukioaikana kertyy yhteensä 16 (6+6+4).

Rehtori voi erityisestä syystä myöntää luvan opiskelun keskeyttämiseen yhden tai useamman jakson tai koko lukuvuoden ajaksi.

Jakson lopussa on 2 - 3 pidempää koetta, jolloin puhumme koepäivistä. Noin pari viikkoa ennen jakson loppumistajulkaistaan lista eri niistä kokeista, jotka ovat kolmen tai neljän tunnin kokeita. Koeviikolla päiväohjelmaan kuuluu kolmen-neljän tunnin koe ja ruokailu. Mahdollisesti jakson viimeisenä päivänä erillistä ohjelmaa. Osa kokeista on siis jo jakson aikana ns. oppituntikokeina, kun taas koepäivien kokeet valmentavat kohti ylioppilaskokeita. Abeille järjestetään ns. preliminäärikokeita, jotka kestävät 5 tuntia ja niihin kannattaa ottaa omat eväät.

Opiskelija voi vaihtaa matematiikan pitkän oppimäärän lyhyeen. Tällöin voi korvata korkeintaan kolme lyhyen matematiikan pakollista kurssia pitkän matematiikan suorituksilla. Keskustele vaihdosta matematiikanopettajasi kanssa.

img_13

Kurssivalinnat jatko-opiskeluiden kannalta
Opinto-ohjelma kannattaa suunnitella huolellisesti. Opinto-ohjaajalta ja aineenopettajilta saa tarkempia tietoja sopivista ainevalinnoista ja niiden vaikutuksista jatko-opintoihin.

Lukion kurssivalinnoilla ei ole välttämättä ratkaisevaa vaikutusta jatko-opintoja ajatellen. Kaikki aineet voivat antaa hyviä valmiuksia hakeuduttaessa korkeakouluihin tai ammatillisiin oppilaitoksiin. Ratkaisevinta on se, millaiset arvosanat opiskelija saa lukion päättötodistukseen ja ylioppilastutkintoon.

Kurssit ja suoritusohjeet

Lukio-opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Matematiikan pitkän oppimäärän lukijoilla pakollisia kursseja on 51 muilla 47. Syventäviä kursseja on oltava kaikilla ainakin kymmenen.

Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin liittyviä valtakunnallisia kursseja tai eri aineiden koulukohtaisia syventäviä opintoja. Ylioppilaskirjoitusten kysymykset laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta.

Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista. Ne voivat olla myös työkursseja, menetelmäkursseja sekä muita lukion omia tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja.

Aineenopettajan suostumuksella opiskelija voi erityistapauksessa (esim. kurssien päällekkäisyydet) suorittaa kurssin

  • osallistumalla vain osaan kurssin opetusta ja suorittamalla täsmällisesti opettajan antamat lisätehtävät
  • korvaamalla oppituntiopiskelun täsmällisesti suoritetuilla opettajan antamilla tehtävillä

Koska liikunnan arviointi perustuu aina jatkuvaan näyttöön, sitä ei voi suorittaa tenttimällä, vaan se edellyttää osallistumista oppitunneille.

Ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa voi olla kurssin suorittamista koskevia suosituksia ja rajoituksia.

Ähtärin lukiossa jokaisen kurssin alussa kerrotaan opiskelijoille kurssin tavoitteet ja suorittamistavat. Opiskelun arviointi perustuu sekä jatkuvaan näyttöön että kokeisiin tai muuhun kirjalliseen työhön.

img_14

Muiden opintojen hyväksi lukeminen
Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä kurssisuorituksiksi kyseisen aineen opettajan ja rehtorin päätöksellä. Lukion oppimäärään kuuluviksi opinnoiksi voidaan lukea hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja (mm. ammatilliset opinnot, musiikkiopinnot, seurakunnan kurssit).

Lomake muualla suoritetun kurssin hyväksymiseen

Oppimisen arviointi

Ähtärin lukion opiskelijoiden oppimisen arvioinnin lähtökohtana on se, että jokaisella on mahdollisuus edetä opinnoissaan omaan tahtiinsa. Aineen opettajan velvollisuutena on kurssin alussa selvittää opiskelijalle kurssin arvioinnin perusteet.

Opettaja arvioi kurssin aikana ja sen päätyttyä, miten hyvin opiskelija hallitsee kurssin keskeiset sisällöt ja antaa arvosanan suoritetusta kurssista. Arviointi voi perustuta kurssikokeeseen, tutkielmaan, esseisiin, projektityöhön tai muihin vastaaviin töihin, joita opettaja voi käyttää antaessaa kurssiarvosanan.

Niissä aineissa, joissa kurssin arviointi suurelta osin perustuu kurssikokeeseen, kokeen laadinnassa otetaan huomioon mm. seuraavaa:

  • koe mittaa kokonaisuuksien omaksumista ja opitun soveltamiskykyä
  • koe suosii pohdintaa vaativia ja ongelmaratkaisutaitoja korostavia tehtäviä

Aktiivinen ja säännöllinen osallistuminen oppitunneille on olennainen osa suoritusta. Perusteettomat poissaolot merkitsevät kurssin keskeytymistä, koska opettaja ei pysty arvioimaan suoritusta. Poissaoloja voi maksimissaan olla 5 tuntia/kurssi. Poikkeuksina voivat olla pitempiaikainen todisteellinen sairaus, etukäteen anotut ja hyväksytyt poissaolot (edustustehtävät, lomamatkat, välttämättömät autokoulutunnit). Näiden poikkeustapausten lisäksi ei saa olla muita poissaoloja. Kolme aiheetonta myöhästymistä tulkitaan yhden tunnin poissaoloksi.

Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan pääsääntöisesti numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla kunkin aineen opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä, hylätty tai sanallinen arviointi. Kurssin arvioinnissa käytetään asteikkoa 4 (hylätty) - 10 (erinomainen) sekä suoritusmerkintää (S) ja hylättyä (H).

Jos soveltava kurssi on osa jonkin oppiaineen tai ainekokonaisuuden oppimäärää, se voidaan arvostella numeroin ja ottaa huomioon aineen päättöarvosanaa määrättäessä. Ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa kurssin arvostelusta annetaan tarvittaessa tarkennuksia.

Uusiminen
Hylättyä arvosanaa opiskelija voi uusia kerran joko sen aineen muussa kurssikokeessa tai välittömästi seuraavassa uusintakokeessa. Ellei uusintakoe onnistu, hän voi käydä kurssin uudelleen. Erityisestä syystä opiskelija voi uusia hylättyä arvosanaa myös muulla opettajan kanssa sovittavalla tavalla.
Korottaminen
Opiskelijalla on mahdollisuus kerran korottaa myös hyväksytyn kurssin arvosanaa joko osallistumalla kurssin opetukseen tai joulu- ja kesäkuulla järjestettävään korotuskokeeseen. Vain meneillään olevan lukukauden kursseja saa korottaa. Kurssin arvosana määräytyy paremman suorituksen mukaan.
Etenemiseste
Etenemiseste syntyy, jos opiskelija saa hylätyn arvosanan saman oppiaineen kahdesta peräkkäin suoritetusta kurssista. Hän voi jatkaa tämän aineen opiskelua vasta, kun ainakin toinen näistä kursseista on hyväksytysti suoritettu.

Päättöarviointi

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Arvosanan antaa ainetta viimeksi opettanut opettaja tarvittaessa muiden opiskelijaa opettaneiden kanssa. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Jokainen arvosana on siis tärkeä.

Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan päättöarvosanaksi suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Suoritusmerkintä (S) edellyttää kurssin hyväksyttyä suorittamista. Muutoin päättötodistusta varten oppiaineet arvostellaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjausta.

Oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa erillisessä kuulustelussa saadun näytön, opettajan harkinnan tai opiskelijan antamien muiden lisänäyttöjen perusteella. Lisänäytöt voivat olla oppiaineeseen liittyviä koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja.

Kunkin aineen oppimäärän hyväksytty arviointi edellyttää, että vähintään 2/3 pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista on hyväksytysti suoritettuja.

img_15




Lomakkeita





Lukudiplomi

Lukiodiplomien suorittaminen taito- ja taideaineissa on vapaaehtoista. Niiden suorittamisessa ja arvioinnissa noudatetaan opetushallituksen antamia valtakunnallisia ohjeita. Ähtärin lukiossa voi suorittaa lukiodiplomin kuvataiteesta, mediataidoista, liikunnasta ja tanssista, musiikista sekä kotitaloudessa. Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus, joka on lukion päättötodistuksen liite. Diplomin suorittaminen on maksutonta lukuun ottamatta mahdollisia tarvikekuluja. Aineiden opettajat kertovat asiasta lisää.




Ylioppilastutkinto

Lukio-opiskelun lopussa opiskelija suorittaa ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Hyväksytyn ja hylätyn arvosanan voi uusia ilman aikarajaa. Ylioppilastutkintoa voi myöhemmin myös täydentää uusilla kokeilla ilman aikarajoitusta. Ylioppilastutkintolautakunta perii maksun kirjoituksiin osallistumisesta. Ähtärin kaupunki maksaa ensin laskun YTL:lle ja perii sitten opiskelijalta maksun sen mukaan kuinka moneen kokeeseen hän on ilmoittautunut.

Ylioppilastutkintoon sisältyy pakollisena äidinkielen koe. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineen koe.

Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä voidaan järjestää vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa kokelaan on suoritettava vaativampi koe.

Ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin tulee ilmoittautua lukion rehtorille lautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä. (noin toukokuun loppu syksyn kirjoituksiin ja joulukuun alku kevään kirjoituksiin).

Lakkiaisjuhla kevään ylioppilaille pidetään viikon 22 lauantaina ja syksyn ylioppilaille itsenäisyyspäivää edeltävänä koulupäivänä.

img_16

Kirjoitusten aikataulun löydät osoitteesta:
koepaivat

Eri oppiaineiden opettajilta saa tarkempia tietoja kirjoituksien sisällöstä. Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeista ja määräyksistä kerrotaan lisää Ylioppilastutkintolautakunnan sivustolla: ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto



Opiskelijakunta

Kaikki lukiolaiset kuuluvat opiskelijakuntaan ja valitsevat yleiskokouksessaan syksyllä hallituksen, joka toimii kalenterivuoden ajan. Opiskelijakunnan hallituksen ohjaavana opettajana toimii yksi lukion opettajista.

Lukiossa opiskelijakunnan hallituksen rooli korostuu. Hallituksella on aktiivnen rooli koulutyön kehittämisessä, koulun perinteisten tapahtumien ja virkistystilaisuuksien järjestelyissä sekä teemapäivien suunnittelussa. Opiskelijakunnan hallitus valvoo opiskelijoiden etuja lukiossamme.

Lukion tutor-opiskelijat toimivat alkajien ohjaajina opintojen alkuvaiheessa.

img_04




Opintososiaaliset edut

Ähtärin lukiossa ei peritä lukukausimaksua, lisäksi kouluateria ja -terveydenhuolto ovat maksuttomia. Lukion talousarviossa on määräraha opiskelijoiden virkistystoimintaa varten. Osa oppikirjoista on vuokrattavissa ja lukio hankkii syksystä 2020 alkaen alkajille kannettavat tietokoneen. Osa koulutarvikkeista on kuitenkin hankittaava itse.

  • alle 17-vuotias saa lapsilisää sen kuukauden loppuun, jona täyttää 17 vuotta
  • 17 vuotta täyttäneellä on mahdollisuus anoa opintorahan perusosaa KELAlta. Opintoraha myönnetään aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. Kodin ulkopuolella asuva, myös alle 17-vuotias, voi anoa asumislisää. Lukiolainen voi anoa myös opintolainaa.
  • Opintotuen edellytyksenä on, että opiskelija osallistuu vähintään 10 kurssiin tai kahteen yo-kokeeseen lukukauden aikana. Tarkempia tietoja opintotuesta osoitteessa www.kela.fi
  • Koulumatkatuki haetaan erikseen joka lukuvuodeksi.
    Opiskelija voi saada koulumatkatukea, jos hänen yhdensuuntaisen koulumatkansa pituus on vähintään 10 kilometriä ja jos matkakustannuksia yli 54 euroa kuukaudessa. Opiskelijan tulee jättää täytetty koulumatkatukihakemus (KM1) omaan oppilaitokseen. Oppilaitos tarkistaa hakemuksen tiedot ja antaa opiskelijalle ostotodistuksen. Ostotodistuksella voi ostaa Matkahuollosta linja-autolipun alennettuun 43 euron kuukausihintaan. Kela lähettää myöhemmin postissa kirjallisen päätöksen. Päätöksen voi nähdä myös Kelan asiointipalvelussa. Ensimmäisellä kerralla Matkahuollon kortista menee lisäksi panttimaksu 6,5 €.
  • Opiskelija voi saada koulumatkatukea esimerkiksi oman auton käytön perusteella, jos käytettävissä ei ole julkista liikennettä tai koulukuljetusta. Koulumatkatuen määrä riippuu tällöin matkan pituudesta. Tukea maksetaan 10-100 kilometrin pituisesta yhdensuuntaisesta matkasta. Koulumatkatuen määrässä huomioidaan aina meno- ja paluumatka. Itse järjestetyn kulkutavan perusteella voi saada koulumatkatukea myös muissa poikkeuksellisissa tilanteissa.
  • Lukion opiskelijoille on vakuutus koulutapaturmien varalta. Vakuutus korvaa tiettyyn rajaan saakka tapaturmien aiheuttamat kustannukset, jotka ovat syntyneet koulupäivän tai työsuunnitelmassa hyväksyttyjen koulun ulkopuolisten tapahtumien yhteydessä.

img_17




JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Kouluajaksi luetaan työjärjestyksen mukainen päivä koulumatkoineen. Myös varsinaisen työjärjestyksen ulkopuolella koulun järjestämien tilaisuuksien, vierailuiden ja opintomatkojen koko kesto, niin kotimaassa kuin ulkomailla, katsotaan kouluajaksi.

Päiväjärjestys, jossa ilmoitetaan oppituntien, ruokailujen ja ryhmänohjauksen ajankohdat, vahvistetaan lukuvuosittain vuosisuunnitelmassa. Päiväjärjestykseen voidaan tehdä poikkeuksia lukuvuoden aikana esim. koulun tai ryhmän toimintaan liittyvän opintomatkan tai teemapäivien osalta, jos näitä ei ole voitu ottaa lukuvuoden alussa vuosisuunnitelmassa huomioon.

Järjestyssäännöt koskevat myös vapaatuntia koulualueella viettäviä. Opiskelija voi poistua koulun alueelta vapaatunnilla omalla vastuullaan.

Lukiolain (629/1998) 21§:n mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on ehdoton oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, työskentelyyn ja opiskeluun ilman henkisen väkivaltaa, sortamista tai syrjintää. Turvallisen ja motivoivan opiskeluympäristön edellytyksenä on suvaitsevainen, ymmärtävä ja kannustava ilmapiiri. Opiskelijan tulee omalla käyttäytymisellään edistää näitä tavoitteita.

Puhtaus ja siisteys ovat tärkeitä viihtyvyys- ja turvallisuustekijöitä. Opiskelija edistää omalla toiminnallaan näitä tavoitteita.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen, tehtävien suorittaminen, käyttäytyminen ja myöhästyminen oppitunneilta: Lukiolain 25 §:n mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opiskelijan tulee saapua täsmällisesti oppitunneille.

Tupakkalain mukaan tupakointi kouluaikana koulualueella on kielletty, kielto koskeen myös nuuskaa. Päihdyttävien aineiden ja huumeiden tuonti, käyttö ja vaikutuksen alaisena oleminen koulualueella ja työjärjestyksen mukaisilla opintomatkoilla on kielletty. Alle 18-vuotiailta myös tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty.

Opiskelijan tulee käyttää koulun omaisuutta siten, ettei sille aiheudu vahinkoa. Vahingon tapahtuessa tutkitaan opiskelijan korvausvastuu tapauskohtaisesti.

Tapaturman, onnettomuuden tai uhkaavan tilanteen sattuessa noudatetaan kriisisuunnitelmassa annettuja ohjeita. Jokainen on velvollinen ilmoittamaan tapaturmasta, onnettomuudesta tai uhkaavasta tilanteesta viipymättä opettajalle, kansliaan tai rehtorille.

Kaikki kulkuvälineet säilytetään niille varatuilla paikoilla.

Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Jos jatkossa on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai muun kouluyhteisön jäsenen turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi, voidaan opiskelijan osallistuminen opetukseen evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi. Epäämiset kirjataan(LL 26a §).

Jos rikkomus on vähäinen, edellä mainittuja kurinpitorangaistuksia ei sovelleta. Opettaja tai rehtori puhuttelevat opiskelijaa ja edellyttävät jatkossa häneltä järjestyssääntöjen mukaista käytöstä. Jos rikkomuksen kohdalla on syytä epäillä rikosta, tulee opettajan tai rehtorin tehdä asiasta rikosilmoitus.

Rehtori voi antaa järjestyssääntöjä täydentäviä toimintaohjeita ja tulkintoja.